perjantai 20. helmikuuta 2015

Taisteluni sisustusmuovista

Tässä alkuviikosta päätin viimein tutustua sisustus- eli kontaktimuoveihin. Ne siis ovat niitä itseliimautuvia kalvoja, joita monet käyttävät nykyään kotinsa uudistuksessa. Oikeastaan helpoiten niitä kuvailee juurikin tuo sana kontaktimuovi eli toimii samalla tavalla kuin se muovi, jolla päällystetään koulukirjoja. Halpa ja helppo keino kuulemma ja soveltuu vaikkapa kokonaisen keittiön tuunaukseen. Itsellä ei ole vielä kokemusta.

Mutta sitten itse taisteluun. Heti alkuunsa bongasin aivan mielettömän kierrätyspuisen kuosin Etolan sivuilta, mutta innostus vaihtuikin pian pettymykseen, kun katseeni kohdistui seuraavaan tekstiin: "Tuote on tilapäisesti loppunut."

Minäkö luovutin? No en todellakaan. Heti siltä istumalta soitin Etolan Tampereen liikkeeseen, josko heillä olisi vielä tuotetta jäljellä. Vastaus oli synkän kielteinen. Sydän murtuneena päätin kysyä ketjun asiakaspalvelusta, koska tuota mieleni hullaannuttanutta muovia olisi tulossa myymälöihin. Eipä sieltäkään osattu helpottaa tuskaani muuten kuin kertomalla, että kyseistä tuotetta olisi vielä muutama kappale parissa Helsingin myymälässä - niin, ja Kouvolassa - eikä tuotteita lähetellä eri myymälöiden välillä. Hädissäni selasin läpi bussifirmat halpojen matkojen varalta, mutta lopulta flunssa - vai pettymys? - kaatoi minut sänkyyn. 

Illemmalla heräsin täysin uusin voimin mutta vanhoin ajatuksin. Kontaktimuovi oli saatava vaikka sitten ulkomailta! Hämmästyksekseni en meinannut millään löytää kyseistä tuotetta mistään muualta ja jopa tuotteen nimi ja valmistaja pysyivät pitkään hämärän peitossa. Ritarina valkoisella ratsullaan toimi Googlen kuvahaku, jonka avulla löysin itseni tanskalaisesta sisustusverkkokaupasta. Sieltä selvisi, että Graalin maljani nimi oli Caribbean Wood ja valmistajana toimi saksalainen Friedola. Lähetin liikkeeseen kysymyksen toimituskuluista, mutta kukkaron matin muistutellessa itsestään laitoin myös googlen ja sormet savuamaan. Löytyi samankuosista kylppärinmattoa jos jonkinmoista, mutta ei tuota ah, niin tärkeää muovia.

Friedola Caribbean Wood -sisustusmuovi
Kuva lainattu täältä
Vaivuin synkkyyteen. Tiesin, että minulla olisi vain yksi keino saada käsiini tuota sisustusjanoni sammuttajaa - anelu Facebookissa. Pitkin hampain kirjoitin profiiliini statuksen, jossa peräänkuulutin helsinkiläisiä Etolassa kävijöitä. Naamioidakseni asian vähäpätöisemmäksi lisäsin siihen muutaman hymiön. Tiktak, tiktak... Tarjottiin apua Seinäjoelta ja Porista. Tiktak, tiktak... JA BUM! Pelastajakseni saapui pääkaupungista hyvä ystäväni, jonka ansiosta Tampereelle on nyt matkalla kaksi rullaa ihanaista Caribbean Wood -kontaktimuovia. Minä 1 - muovi 0.


 No, mitä minä nyt tuolla kyseisellä "annamullepakkosaadamaksanmitävaan" -kalvolla teen? Raotan verhoa kertomalla sen verran, että ensi viikolla aion pakertaa johtokelan parissa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti